Ketunpesän tarina

Oli pakko hidastaa. Hiljentää vauhtia. Höllätä. Irrottautua oravanpyörästä. Ihan vain olla ja hengittää.

Pyhän joutilaisuuden aikana syttyi intohimo keramiikan tekemiseen ja sen myötä syntyi myös Ketunpesä. Sydämeni ääneen luottaen, irtisanouduin päivätyöstäni ja perustin yhden naisen verstaan, Ketunpesän.

Ketunpesä on 1930-luvulla rakennettu entinen kettutarha ja perheemme koti luontoäidin helmassa. Itse verstas sijaitsee kotipihassamme, pienessä, lähes satavuotiaassa navetassa.

Luontoäidin helmassa on helppo hidastaa. Savea työstäessä ajatukset virtaavat vapaasti ja voin itse määrätä työni tahdin. Ei ole kiire mihinkään.

Inspiraation töihini saan täältä. Luontoäidin helmasta. Mummolatunnelmista ja entisajan estetiikasta. Kotitilaltani, Ketunpesästä.

Lue lisää Ketunpesän tilasta Unelmien talo ja koti-lehden tekemästä jutusta täältä.

Ketunpesän taiteilija & käsityöläinen

Ketunpesän keramiikan ja kurssien takana olen minä, Mila. Rakastan hidasta arkeani metsän keskellä, perheeni ja kotieläinten parissa.

Koulutukseltani olen luonto-ja ympäristöalan opettaja, sairaanhoitaja, yrttineuvoja sekä itseoppinut keramiikkataiteilija.

Savi vei minut mennessään vuonna 2018 ja sille tielle olen jäänyt. Dreijan äärellä löysin viimein kauan etsimäni sisäisen rauhan ja koin luovuuden taianomaisen kosketuksen. Entisestä tukka putkella kiirehtijä-suorittajasta kuoriutuikin vähään tyytyväinen, "Istuva ihmettelijä".

Vaikka toisinaan elämä myrskyää, niin luovuuden ja luonnonläheisyyden vaaliminen on avain omaan tasapainoon ja sisäiseen rauhaani.