Huijarisyndroomaa selättämässä
Takana on työntäyteinen talvi. Ehdottomasti koko yrittäjätaipaleeni hektisin. On ollut huippuihanaa ja aivan kamalaa. Huijarisyndrooma on nostellut päätään ja ego heitellyt kapuloita rattaisiin: "Minä, itseoppinut ja hidas kuppimaakari lanseerasin verkossa toimivan yhteisön eli Keramiikkakoulun tammikuussa - mitä ihmettä oikein luulin tekeväni?"

Jäseniä tuli kuitenkin enemmän kuin uskalsin ikinä toivoa. Olen pitkin talvea tehnyt ohjevideoita, pitänyt valmennuksia ja rakentanut uutta jäsensovellusta. Kaikki on tähän mennessä ollut yhtä kompastelua, kaatumisia ja ylösnousemisia. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Osa jäsenistä on myös lähtenyt, useampi kuin olisin toivonut, ja tokaissut lähtiessään oman pelkoni ääneen:
"Youtube on ohjevideoita tulvillaan ja kaiken tiedon voi etsiä itse netistä. Ei tämä ole jäsenmaksun arvoinen."
Nyt keväällä keskityn vain rakentavaan ja positiivisen palautteeseen. Niitä, sekä kannustavia viestejä, on onneksi tullut paljon enemmän kuin negatiivisia. Onnekseni myös muistan, kuinka Ketunpesää luodessani aikaa kului kolme vuotta, ennen kuin kaikki lähti sujumaan. Mikään hyvä ja kaunis ei synny kiirehtimällä.
Tiedän - netti on pullollaan ohjeita, videoita ja materiaalia keramiikan tekemisestä. Kukaan meistä aidoista ja oikeista ihmisistä ei koskaan pysty kilpailemaan tekoälyä tai internetin ehtymätöntä informaatiotulvaa vastaan. Ja se tuskin on kenenkään sisällöntuottajan tarkoituskaan.
Ketunpesän Keramiikkakoulu on inhimillinen ja aito, eikä se tosiaankaan ole kaikille. Se ei ole kiireinen kurssi tai suoritus sadan muun suorituksen joukossa.
Keramiikkakoulu on yhteisö. Yhteisö, jossa voit oppia niin tekemään kuin myymään keramiikkaasi. Se on lempeä polku, jota voit kulkea täysin omassa tahdissasi itsenäisesti tai yhteisön tukemana. Sen taustalla on oikeita ihmisiä, joiden kanssa keskustella, verkostoitua ja ystävystyä.
Kukaan muu ei koskaan opeta, valmenna, luo keramiikkaa tai tee ohjeita minun tai sinun energiallasi.
Se pätee meihin kaikkiin yrittäjiin, käsityöläisiin ja taiteilijoihin - tai siis oikeammin aivan kaikkeen elämässä. Kaikki keramiikan muodot on jo ihmisen historiassa muotoiltu, mutta sinua ei tule koskaan olemaan toista kappaletta. Siinä piilee inhimillisyyden, luonnon, taiteen ja aitouden kauneus ja taika.
Huijarisyndroomasta ja egon suputtamisesta viis ja rohkeasti tulta päin. Jännittyneenä ja innostuneena ilmoitan, että Keramiikkakoulun ovet avautuvat jälleen 10.5.2026. Jos minun ja yhteisömme energia kutsuu sinua, toivotan sinut sydämellisesti tervetulleeksi mukaan - voit olla vaikka vain yhden kuukauden tai niin pitkään kuin haluat 🩷 !
Sydämellisesti,
Mila Ketunpesästä
Haluaisitko uusimmat blogi-kirjoitukset suoraan sähköpostiisi?
