Konstrundan, avoin ateljee-tapahtuma, 7.-8.9.2024 klo 11-17.00
Vuosia sitten olin jumissa. Täysin tukossa ja ymmälläni. Kaikki oli hyvin, mutta elämä vailla suuntaa ja merkitystä. Unelmia tavoitellessani, olin alkanut suorittamaan elämääni. Hukannut itseni ruuhkavuosien, ruokakassien ja remppahaalareiden sekamelskaan.
Lopulta oli pakko hidastaa. Irrottautua oravanpyörästä. Ihan vain olla ja hengittää. Tästä alkoi yksi elämäni tärkeimmistä matkoista; henkinen matka dreijan äärellä, kohti itsetuntemusta ja sisäistä rauhaa.
Nyt haluankin auttaa ja rohkaista myös sinua tällä samaisella matkallasi kohti unelmia ja levollisempaa elämää niin kirjoituksieni, keramiikkani kuin kurssieni ja valmennusteni avulla. Sillä kaikkein tärkein matka kultaseni, on matka itseesi <3.
Sydämellisesti, Mila Ketunpesästä
Osa minusta ei millään (yhä edelleenkään) haluaisi tunnustaa, että olen luonteeltani "uudistaja". Nopeasti kyllästyvä, herkästi tylsistyvä ja jatkuvasti uusia kokemuksia janoava. Näivetyn kuoliaaksi, jos en säännöllisesti hyppää, takki auki, kohti tuntematonta.
Miksi toiset meistä tuntuvat saavuttavan unelmansa paljon helpommin ja useammin kuin toiset? Onko jotkut meistä vain syntyneet onnellisempien tähtien alla? Miksi toiset kohtaavat vastoinkäymisiä toinen toisensa jälkeen? Mikä erottaa unelmoijan ja unelmiensa toteuttajan?
Oli aika, kun heräsin aina viime tingassa. Herätyskellon soidessa, pomppasin sängystä sydän pamppaillen: "Paniikki. Ehdinkö ajoissa? Nyt ei ole aikaa hukattavaksi. Vauhtia masiinaan!"
