Miksi aina on kiire?

26.10.2024
Jos aika on aina kortilla ja koko ajan tuntuu olevan kiire, on syytä katsoa peiliin. Istuttava alas ja mietittävä, mikä minulle on tärkeää? Laitettava asiat uuteen tärkeysjärjestykseen.

Ajastahan meillä ei ole pulaa. Sillä se kuluu ja kuluttaa meitä kaikkia aivan samassa tahdissa, niin kauan kuin henki pihisee. Ongelma sen sijaan useimmiten on ajankäytössä ja tärkeysjärjestyksen puutteesta.

Oman tärkeysjärjestyksen voi tehdä vasta sitten, kun tunnistaa arvonsa. Kun omat arvot ovat selvät, sen jälkeen voi miettiä elääkö oikeasti elämäänsä omien arvojensa mukaisesti? 

Esimerkiksi jos perhe on sinulle arvoasteikolla ensimmäinen, mutta kalenterisi täyttyy muista menoista tai olet jatkuvasti esimerkiksi töissä. Perhe ei oikeasti ole silloin arvonumero yksi. Työ on.

On totisinta totta, että meillä kaikilla on ajanjaksoja elämässä, jolloin siihen ei mahdu juuri muuta ja elämä etenee päivä kerrallaan (esim. pikkulapsiarki). Ja toisinaan tapahtuu asioita, joille emme yksinkertaisesti voi mitään (sairastuminen, työttömyys jne). Mutta useimmiten se, miten oman aikansa käyttää, on täysin oma valinta.  

Meillä länsimaissa on nykyisin enemmän vapaa-aikaa kuin oikeastaan on koskaan ollut. Meillä on myös pilvin pimein vaihtoehtoja ja  tapoja toteuttaa itseämme ja elää hyvää elämää. On mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa ja asuntoa. Tehdä lyhennettyä työpäivää, opiskella tai alkaa vaikkapa yrittäjäksi. 

Jos oma elämä on jatkuvaa, päätöntä säntäilyä ja ryntäilyä, on aivan turha syyttää ajanpuutetta, muita ihmisiä tai olosuhteita. Viisainta muruseni, on suunnata katse armollisesti ihan vain itseensä.

Minulla oli joskus aina kiire. Oli vaikea istua aloillaan ja turhan tekeminenkin oli tärkeämpää kuin jouten olo. Olo, jota salaa kadehdin ja janosin. Läsnäolo ja hidastaminen pelottivat. Sillä hidastaessani tahtia, tunsin luopuvani kontrollista.

Kiire kultaseni, on vain tunne. Kontrollin tarve on merkki siitä, että on aika harjoitella luopumista ja irti päästämistä. Ajanpuute on todellisuudessa tärkeysjärjestyksen puutetta.

Alle olen koonnut muutamia tehtäviä selättääksesi kiireen. Tarvitset noin tunnin omaa aikaa, paperia ja kynän :).

  • Pohdi ja määrittele viisi tärkeintä arvoasi. Kirjoita ne paperille.
  • Tarkastele sen jälkeen kalenteriasi: Mihin aikasi yleisesti kuluu? Kulutatko aikaasi määrittelemiesi arvojesi mukaisiin asioihin? Onko palkkatyösi arvojesi mukaista?
  • Mikäli huomaat ristiriitoja arvojesi ja ajankäyttösi suhteen, niin mitkä asiat ajankäytön mukaasi nousevat arvoasteikollasi ylimmiksi?
  • Nyt kun tiedät omat arvosi, voit alkaa laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Varaa kalenteristasi aikaa arvojesi mukaisille asioille ja luovu muista asioita.
  • Yksi, pieni asia kerrallaan kieltäydy lempeästi, mutta jämäkästi asioista, jotka eivät tue sinun arvojasi, hyvinvointiasi ja unelmaelämääsi. 
  • Koska luopuminen ei useinkaan ole mukavaa, mieti jokaisella kerralla, mitä saat tilalle: Kiireettömyyden ja arvojesi mukaisen, omannäköisen elämän <3.

Sydämellisesti,

Mila Ketunpesästä


P.S. Kiinnostaisiko sinua oma henkilökohtainen valmennusaika kanssani? 

Tai oletko kiinnostunut aloittamaan oman luovan matkasi kohti yrittäjyyttä?

Jos aika on aina kortilla ja koko ajan tuntuu olevan kiire, on syytä katsoa peiliin. Istuttava alas ja mietittävä, mikä minulle on tärkeää? Laitettava asiat uuteen tärkeysjärjestykseen.

Meissä keski-iän ylittäneissä naisissa asuu viisaus. Elämä ja kokemukset ovat koulineet ja kasvattaneet. Olemme halutessamme suurta sydäntä ja vielä suurempaa sydämen viisautta. Meidän naisten tehtävänä on tukea, auttaa, neuvoa ja rohkaista, etenkin toisia naisia. Tarjota käsi nuoremmalle ja kertoa, että tästä(kin) selvitään.

Elämässä on useimmiten onnellisimmillaan silloin, kun on jotain uutta ja inspiroivaa meneillään. Silloin, kun asiat ovat niin hyvin, että voi tukevasti omalta mukavuusalueeltaan käsin, vierailla epämukavuusalueella. Eli käydä oppimassa jotain uutta.

Yritykseni täytti syyskuun ensimmäinen päivä viisi vuotta. Unohdin sen jälleen, kuten unohdan useimmiten kaikki muutkin viikonpäivät. En ole juuri koskaan piitannut päivämääristä ja kellonajoista, vaikka pyrinkin olemaan ajoissa, jos jotain on sovittu.