Matka oman sielun äärelle, kohti tietoista minää, on tarkoituksella pitkä ja kivikkoinen. Tuon matkan voi aloittaa aivan vapaaehtoisesti, ilman sen suurempaa draamaa ja tragediaa. Mutta useimmilla meistä se alkaa kriisin ja kärsimyksen myötä.

Muutama vuosi takaperin opin taidon, jota käytän aina tehdessäni isoja ratkaisuja ja päätöksiä. Tässä päätöksen teoksessa kuunnellaan pelkästään omaa sisäistä viisautta. Kaikki tieto ja totuus on jo meissä, kun vain suljemme korvamme maailman hälyltä, maltamme pysähtyä ja kuunnella sisintämme.

Mieheni on ajattelija ja minä olen tekijä. Täydennämme hyvin toisiamme. Siinä missä minä etenen nopeasti ja tehokkaasti, puolisoni miettii tarkkaan, ennen kuin alkaa tekemään yhtään mitään.

Olen lapsesta asti haaveillut kirjan kirjoittamisesta. Voi kuitenkin olla, etten koskaan sitä kirjoita, sillä kaikki tähdellinen, mitä elämässäni olen oppinut, mahtuu toistaiseksi yhteen arkkiin.

Kävelen vasara ja sorkkarauta kädessä hämärässä. Kannan vanhoja, naulaisia lautoja halki pihamaan. Pysähdyn väsyneenä ihastelemaan talven varhaista tähtitaivasta.

Jos aika on aina kortilla ja koko ajan tuntuu olevan kiire, on syytä katsoa peiliin. Istuttava alas ja mietittävä, mikä minulle on tärkeää? Laitettava asiat uuteen tärkeysjärjestykseen.